hapoke

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hapoke (48-A)

  1. (kemia) Sellaisesta haposta, jonka molekyylissä on yksi happiatomi vähemmän kuin varsinaisella hapolla, käytetty nimitys. Tällainen happo on yleensä varsinaista happoa heikompi happo.
    Joskus hapoketta saatetaan kutsua hapon esiasteeksi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑpokeˣ/
  • tavutus: ha‧po‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hapoke hapokkeet
genetiivi hapokkeen hapokkeiden
hapokkeitten
partitiivi hapoketta hapokkeita
akkusatiivi hapoke;
hapokkeen
hapokkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi hapokkeessa hapokkeissa
elatiivi hapokkeesta hapokkeista
illatiivi hapokkeeseen hapokkeisiin
hapokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hapokkeella hapokkeilla
ablatiivi hapokkeelta hapokkeilta
allatiivi hapokkeelle hapokkeille
muut sijamuodot
essiivi hapokkeena hapokkeina
translatiivi hapokkeeksi hapokkeiksi
abessiivi hapokkeetta hapokkeitta
instruktiivi hapokkein
komitatiivi hapokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hapokkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hapoket-

Käännökset[muokkaa]

Esim. englannin happokkeen erottaa haposta johtimen perusteella:

Rikkihappo: sulfuric acid
Rikkihapoke: sulforous acid.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kloorihapoke, rikkihapoke

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hapoke Kielitoimiston sanakirjassa