hampaattomuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hampaattomuus (40)

  1. se, että on hampaaton

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑmpɑːt̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: ham‧paat‧to‧muus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hampaattomuus hampaattomuudet
genetiivi hampaattomuuden hampaattomuuksien
partitiivi hampaattomuutta hampaattomuuksia
akkusatiivi hampaattomuus;
hampaattomuuden
hampaattomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hampaattomuudessa hampaattomuuksissa
elatiivi hampaattomuudesta hampaattomuuksista
illatiivi hampaattomuuteen hampaattomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hampaattomuudella hampaattomuuksilla
ablatiivi hampaattomuudelta hampaattomuuksilta
allatiivi hampaattomuudelle hampaattomuuksille
muut sijamuodot
essiivi hampaattomuutena hampaattomuuksina
translatiivi hampaattomuudeksi hampaattomuuksiksi
abessiivi hampaattomuudetta hampaattomuuksitta
instruktiivi hampaattomuuksin
komitatiivi hampaattomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hampaattomuude-
vahva vartalo hampaattomuute-
konsonantti-
vartalo
hampaattomuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan hampaaton vartalosta hampaattom- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]