haltuun

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

haltuun

  1. (+ genetiivi) jonkun tai jonkin omistukseen tai käyttöön
    Lukija sai kirjan haltuunsa.
  2. (+ genetiivi) jonkun tai jonkin huolehdittavaksi
    Annoin testamentin asianajajan haltuun.

Taivutus[muokkaa]

  • Sana on alun perin yksikön illatiivimuoto sanasta *haltu, joka tarkoittaa hallintaa ja jota ei käytetä substantiivina vaan sijamuodoissa adverbina. Sana taipuu myös yksikön inessiivissa hallussa ja yksikön elatiivissa hallusta.

Aiheesta muualla[muokkaa]