halt
 |
Englanti[muokkaa]
Interjektio[muokkaa]
halt
Substantiivi[muokkaa]
halt (monikko halts)
Verbi[muokkaa]
| Taivutus | |
|---|---|
| ind. prees. y. 3. p. | halts |
| part. prees. | halting |
| imp. & part. perf. | halted |
halt
Ruotsi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
halt
| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Positiivi | |||||
| predikatiivinen | adjektiivinen | ||||
| epämääräinen | määräinen | ||||
| yl. | halt | yl. | halt | m. | halte[luo] |
| yl. | halta | ||||
| n. | halt | n. | halt | n. | |
| mon. | halta[luo] | mon. | halta[luo] | mon. | |
| Komparatiivi | |||||
| haltare [luo] | |||||
| Superlatiivi | |||||
| predikatiivinen | adjektiivinen | ||||
| haltast [luo] | yl./m.den haltaste [luo] n.det haltaste mon. de haltaste | ||||
Interjektio[muokkaa]
halt
Substantiivi[muokkaa]
halt yl. (3) (yks. määr. halten[luo], mon. epämäär. halter[luo], mon. määr. halterna [luo])
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivi: -haltig
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- halt Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
halt
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä halten