hallitsija

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hallitsija (12)[1]

  1. ylimmän valtiovallan käyttäjä monarkkisessa valtiossa
    Tämä tapahtui Pietari Suuren ollessa maan hallitsijana.
  2. (kuvaannollisesti) erityisosaaja
    Tämä valokuvaaja on erinomainen valon käytön hallitsija.
    Hallitsija vaihtui rallipoluilla.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hallitsija hallitsijat
genetiivi hallitsijan hallitsijoiden
hallitsijoitten
(hallitsijain)
partitiivi hallitsijaa hallitsijoita
akkusatiivi hallitsija; hallitsijan hallitsijat
Sisäpaikallissijat
inessiivi hallitsijassa hallitsijoissa
elatiivi hallitsijasta hallitsijoista
illatiivi hallitsijaan hallitsijoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hallitsijalla hallitsijoilla
ablatiivi hallitsijalta hallitsijoilta
allatiivi hallitsijalle hallitsijoille
Muut
essiivi hallitsijana hallitsijoina
translatiivi hallitsijaksi hallitsijoiksi
abessiivi hallitsijatta hallitsijoitta
instruktiivi hallitsijoin
komitatiivi hallitsijoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12