hakukelpoisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hakukelpoisuus (40)

  1. se, että on hakukelpoinen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hakukelpoisuus hakukelpoisuudet
genetiivi hakukelpoisuuden hakukelpoisuuksien
partitiivi hakukelpoisuutta hakukelpoisuuksia
akkusatiivi hakukelpoisuus;
hakukelpoisuuden
hakukelpoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi hakukelpoisuudessa hakukelpoisuuksissa
elatiivi hakukelpoisuudesta hakukelpoisuuksista
illatiivi hakukelpoisuuteen hakukelpoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hakukelpoisuudella hakukelpoisuuksilla
ablatiivi hakukelpoisuudelta hakukelpoisuuksilta
allatiivi hakukelpoisuudelle hakukelpoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi hakukelpoisuutena hakukelpoisuuksina
translatiivi hakukelpoisuudeksi hakukelpoisuuksiksi
abessiivi hakukelpoisuudetta hakukelpoisuuksitta
instruktiivi hakukelpoisuuksin
komitatiivi hakukelpoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hakukelpoisuude-
vahva vartalo hakukelpoisuute-
konsonantti-
vartalo
hakukelpoisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan hakukelpoinen vartalosta hakukelpois- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]