haitta

Suomi

Substantiivi

haitta (9-C)

1. häiriö, asian negatiivinen puoli
2. toimintaa ohjaava tai varmentava sakara tai uloke

   Harppuunan haitta on väkänen, joka sallii tunkeutumisen, mutta estää tarkoituksettoman irtoamisen.

   Koukun väkänen toimii haittana kalan irtoamiselle.

   Lukon haitat estävät väärän avaimen käytön ja vaikeuttavat tiirikoiminta.

Käännökset

häiriö

englanti: disadvantage, hindrance

ruotsi: nackdel turkki: dezavantaj venäjä: вред, ущерб

tekninen osa

Liittyvät sanat

• epäkohta
• hyöty
• sakara
• salpa
• uloke
• väkänen
• haitallinen