haista

Suomi

Verbi

haista (66) (taivutus)

1. ~ (abl.) tuottaa tai erittää jonkinlaista, yleensä epämiellyttävää, hajua

   Tämä haisee oudolta.

2. ~ (abl.) (murretta) tuottaa tai erittää miellyttävää hajua, tuoksua

   Tämä haisee hyvältä.

3. (puhekieltä) pierrä

Käännökset

1. erittää hajua

englanti: smell, stink turkki: kokmak

2. pierrä

englanti: fart norja (bokmål): fise ruotsi: möka, fisa tanska: fise venäjä: набздеть, бздеть

Liittyvät sanat

• lemuta, löyhkätä, haiskahtaa, tuoksua
• haiseminen
• haistaa

Verbi

haista

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haistaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haistaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä haistaa

Substantiivi

haista

1. (taivutusmuoto) monikon elatiivimuoto sanasta hai
2. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta hai