haasio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
haasio (3)
- eritysesti heinän ja muiden rehujen sekä elojen yleensä ulkona tapahtuvaan kuivatukseen käytettävä useista päällekkäisistä riu'uista tai myöhemmin langoista valmistettu teline
- Suoheinät kuivattiin haasiolla.
- Ukon kessut olivat aitassa pienellä haasiolla.
- Pienet määrät kauraa kuivattiin haasiolla, rukiit yleensä kuhilaissa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhɑːsio/
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haasio | haasiot |
| genetiivi | haasion | haasioiden haasioitten |
| partitiivi | haasiota | haasioita |
| akkusatiivi | haasio; haasion |
haasiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haasiossa | haasioissa |
| elatiivi | haasiosta | haasioista |
| illatiivi | haasioon | haasioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haasiolla | haasioilla |
| ablatiivi | haasiolta | haasioilta |
| allatiivi | haasiolle | haasioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haasiona | haasioina |
| translatiivi | haasioksi | haasioiksi |
| abessiivi | haasiotta | haasioitta |
| instruktiivi | – | haasioin |
| komitatiivi | – | haasioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haasio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kuivatukseen käytettävä teline
|