höperyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
höperyys (40)
- se, että ymmärryksessä, muistissa tai itseluottamuksessa on heikkoutta, mutta ei niin paljon, että kyseessä olisi typeryys tai hölmöys
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈhøperyːs/
- tavutus: hö‧pe‧ryys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | höperyys | höperyydet |
| genetiivi | höperyyden | höperyyksien |
| partitiivi | höperyyttä | höperyyksiä |
| akkusatiivi | höperyys; höperyyden |
höperyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | höperyydessä | höperyyksissä |
| elatiivi | höperyydestä | höperyyksistä |
| illatiivi | höperyyteen | höperyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | höperyydellä | höperyyksillä |
| ablatiivi | höperyydeltä | höperyyksiltä |
| allatiivi | höperyydelle | höperyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | höperyytenä | höperyyksinä |
| translatiivi | höperyydeksi | höperyyksiksi |
| abessiivi | höperyydettä | höperyyksittä |
| instruktiivi | – | höperyyksin |
| komitatiivi | – | höperyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | höperyyde- | |
| vahva vartalo | höperyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
höperyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- höperyys Kielitoimiston sanakirjassa