hävitys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hävitys (39)

  1. hävittäminen, tuho
    Sota sai aikaan hirveää hävitystä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hävitys hävitykset
genetiivi hävityksen hävitysten
hävityksien
partitiivi hävitystä hävityksiä
akkusatiivi hävitys; hävityksen hävitykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi hävityksessä hävityksissä
elatiivi hävityksestä hävityksistä
illatiivi hävitykseen hävityksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hävityksellä hävityksillä
ablatiivi hävitykseltä hävityksiltä
allatiivi hävitykselle hävityksille
Muut
essiivi hävityksenä hävityksinä
translatiivi hävitykseksi hävityksiksi
abessiivi hävityksettä hävityksittä
instruktiivi hävityksin
komitatiivi hävityksine-
+ omistusliite