hävikki

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hävikki (5-A)

  1. tavaroiden todellisen määrän ja kirjanpidollisen määrän erotus, joka johtuu esim. laskuvirheistä, pilaantumisesta, näpistyksistä jne.
    Kauppamme hävikki oli viime vuonna suuri.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi hävikki hävikit
genetiivi hävikin hävikkien
(hävikkein)
partitiivi hävikkiä hävikkejä
akkusatiivi hävikki; hävikin hävikit
Sisäpaikallissijat
inessiivi hävikissä hävikeissä
elatiivi hävikistä hävikeistä
illatiivi hävikkiin hävikkeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi hävikillä hävikeillä
ablatiivi hävikiltä hävikeiltä
allatiivi hävikille hävikeille
Muut
essiivi hävikkinä hävikkeinä
translatiivi hävikiksi hävikeiksi
abessiivi hävikittä hävikeittä
instruktiivi hävikein
komitatiivi hävikkeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]