häiritsijä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

häiritsijä (12)

  1. henkilö, joka häiritsee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhæi̯rit̪ˌsijæ/
  • tavutus: häi‧rit‧si‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi häiritsijä häiritsijät
genetiivi häiritsijän häiritsijöiden
häiritsijöitten
(häiritsijäin)
partitiivi häiritsijää häiritsijöitä
akkusatiivi häiritsijä;
häiritsijän
häiritsijät
sisäpaikallissijat
inessiivi häiritsijässä häiritsijöissä
elatiivi häiritsijästä häiritsijöistä
illatiivi häiritsijään häiritsijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi häiritsijällä häiritsijöillä
ablatiivi häiritsijältä häiritsijöiltä
allatiivi häiritsijälle häiritsijöille
muut sijamuodot
essiivi häiritsijänä häiritsijöinä
translatiivi häiritsijäksi häiritsijöiksi
abessiivi häiritsijättä häiritsijöittä
instruktiivi häiritsijöin
komitatiivi häiritsijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo häiritsijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

rauhanhäiritsijä

Aiheesta muualla[muokkaa]