front

Katso myös: Front

Englanti

Adjektiivi

front

1. etumainen

Substantiivi

front

1. etuosa, etupuoli, julkisivu
2. (anatomia) otsa

Ranska

Substantiivi

front m.

1. (anatomia, kuvaannollinen) otsa
2. etupuoli
3. (sotavoimat) rintama
4. (ilmatiede) säärintama

Romania

Substantiivi

genetiivi/datiivi
yksikkö	unui front
määräinen	frontului
monikko	unor fronturi
määräinen	fronturilor

front n. (määräinen: frontul, monikko: fronturi, määräinen: fronturile)

1. rintama

   Frontul Salvării Naţionale – kansallinen pelastusrintama

   Frontul Popular – kansanrintama

Ruotsi

Substantiivi

front (3) (yks. määr. fronten, mon. epämäär. fronter, mon. määr. fronterna)

1. rintama

Serbia

Substantiivi

frȍnt m. (kyrillinen: фронт)

1. (sot.) rintama