foneemi

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Foneemi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

foneemi (6)

  1. (fonetiikka) pienin merkityksiä erottava äänneyksikkö, joka on yhden kielen kannalta yksikäsitteinen
    Tekstissä foneemit merkitään vinoviivojen väliin käyttäen tekstin laatijan valitsemia symboleja.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi foneemi foneemit
genetiivi foneemin foneemien
foneemeiden
foneemeitten
(foneemein)
partitiivi foneemia foneemeita
foneemeja
akkusatiivi foneemi; foneemin foneemit
Sisäpaikallissijat
inessiivi foneemissa foneemeissa
elatiivi foneemista foneemeista
illatiivi foneemiin foneemeihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi foneemilla foneemeilla
ablatiivi foneemilta foneemeilta
allatiivi foneemille foneemeille
Muut
essiivi foneemina foneemeina
translatiivi foneemiksi foneemeiksi
abessiivi foneemitta foneemeitta
instruktiivi foneemein
komitatiivi foneemeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]