fennomaani
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
fennomaani (5)
- suomenkiihkoinen, suomenmielinen
- (historia) 1850-luvulta lähtien suomen kielen ja suomenkielisten oikeuksia ajava henkilö
- Ruotsalaiset lehdet löytävät tähän vaan yhden selityksen, saman muka, joka heillä aina on käsillä, nimittäin fennomanein kiihoitukset. Kummalliset pedot nuo fennomanit ovatkin; ei ainoastaan kaikki epäjärjestys maamme sisällisissä oloissa ole fennomanein syy, he vielä levittävät lisäksi vääriä käsityksiä ulkomaillekin, kukatiesi aina Hottentottien keskuuteen![1]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈfenːoˌmɑːni/
- tavutus: fen‧no‧maa‧ni
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | fennomaani | fennomaanit |
genetiivi | fennomaanin | fennomaanien (fennomaanein) |
partitiivi | fennomaania | fennomaaneja |
akkusatiivi | fennomaani; fennomaanin |
fennomaanit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | fennomaanissa | fennomaaneissa |
elatiivi | fennomaanista | fennomaaneista |
illatiivi | fennomaaniin | fennomaaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | fennomaanilla | fennomaaneilla |
ablatiivi | fennomaanilta | fennomaaneilta |
allatiivi | fennomaanille | fennomaaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | fennomaanina | fennomaaneina |
translatiivi | fennomaaniksi | fennomaaneiksi |
abessiivi | fennomaanitta | fennomaaneitta |
instruktiivi | – | fennomaanein |
komitatiivi | – | fennomaaneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | fennomaani- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- fennomaani Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen olot katseltuna Venäjällä. Hämäläinen no 49, 07.12.1871. Digitoitu versio