etikka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

etikka (14-A)

  1. lähes väritön mauste ja säilöntäaine, jota voidaan valmistaa alkoholipitoisista aineista etikkahappokäymistä hyödyntäen tai yleensä synteettisestä etikkahaposta vedellä laimentamalla
  2. mauste-etikka, säilöntäetikka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈet̪ikːɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi etikka etikat
genetiivi etikan etikoiden
etikoitten
etikkojen
(etikkain)
partitiivi etikkaa etikoita
etikkoja
akkusatiivi etikka; etikan etikat
Sisäpaikallissijat
inessiivi etikassa etikoissa
elatiivi etikasta etikoista
illatiivi etikkaan etikkoihin
etikoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi etikalla etikoilla
ablatiivi etikalta etikoilta
allatiivi etikalle etikoille
Muut
essiivi etikkana etikkoina
etikoina
translatiivi etikaksi etikoiksi
abessiivi etikatta etikoitta
instruktiivi etikoin
komitatiivi etikkoine-
etikoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]