estää

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

estää (53) (taivutus[luo])

  1. tehdä mahdottomaksi
    Hän esti onnettomuuden.
  2. tukkia
    Kolari esti liikenteen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈest̪æːˣ/, [ˈe̞st̪æː]
  • tavutus: es‧tää

Etymologia[muokkaa]

mahdollisesti esi-sanan epätavallinen johdos[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • estää Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana estää.