esitutkinta

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Esitutkinta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

esitutkinta

  1. ensimmäinen rikoksen tutkimus, jonka jälkeen juttu voi mennä syyteharkintaan
    Rikoksen esitutkinnasta vastaa yleensä rikoksen tapahtumapaikan poliisilaitos.
    Poliisi aloittaa esitutkinnan, jos on syytä epäillä, että kyseessä on rikos.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈesiˌt̪ut̪kint̪ɑ/
  • tavutus: e‧si‧tut‧kin‧ta

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista esi- ja tutkinta

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]