erittäin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

erittäin

  1. (vahvistava adverbi) erityisen, erinomaisen, todella
    Miehemme pärjäsi erittäin hyvin.
  2. (kauppa) erissä, erinä, erä kerrallaan, parttioittain
    Tavara jaoteltiin erittäin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈerit̪ːæi̯n/
  • tavutus: e‧rit‧täin

Etymologia[muokkaa]

Joko erittää-sanan toisen infinitiivin instruktiivi (nykykielessä erittäen) tai erä-sanan monikkovartalosta muodostettu tapaa ilmaiseva johdos (vrt. kulma > kulmittain)[1].

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana erittäin.