erimielisyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
erimielisyys (40)
- se, että joku on erimielinen jostain asiasta
- yksimielisyyden puute jostain asiasta
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈeriˌmie̯lisyːs/
- tavutus: e‧ri‧mie‧li‧syys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | erimielisyys | erimielisyydet |
| genetiivi | erimielisyyden | erimielisyyksien |
| partitiivi | erimielisyyttä | erimielisyyksiä |
| akkusatiivi | erimielisyys; erimielisyyden |
erimielisyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | erimielisyydessä | erimielisyyksissä |
| elatiivi | erimielisyydestä | erimielisyyksistä |
| illatiivi | erimielisyyteen | erimielisyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | erimielisyydellä | erimielisyyksillä |
| ablatiivi | erimielisyydeltä | erimielisyyksiltä |
| allatiivi | erimielisyydelle | erimielisyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | erimielisyytenä | erimielisyyksinä |
| translatiivi | erimielisyydeksi | erimielisyyksiksi |
| abessiivi | erimielisyydettä | erimielisyyksittä |
| instruktiivi | – | erimielisyyksin |
| komitatiivi | – | erimielisyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | erimielisyyde- | |
| vahva vartalo | erimielisyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
erimielisyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan erimielinen vartalosta erimielis- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on erimielinen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- erimielisyys Kielitoimiston sanakirjassa