erbe
 |
Saksa[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
erbe
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erben
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erben
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erben
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erben