erbarme

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

erbarme

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erbarmen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erbarmen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erbarmen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erbarmen