epäilty
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
epäilty
- henkilö, jota epäillään jonkin teon tekijäksi, etenkin henkilö, jota rikostutkintaa johtava viranomainen epäilee rikoksen tekijäksi
- Yksi epäilty ei ehkä edes ollut Ranskassa veriteon aikaan (iltasanomat.fi)
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, jota epäillään jonkin teon tekijäksi, etenkin rikoksen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- epäilty Tieteen termipankissa
Verbi[muokkaa]
epäilty
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä epäillä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | epäilty | epäillyt |
| genetiivi | epäillyn | epäiltyjen |
| partitiivi | epäiltyä | epäiltyjä |
| akkusatiivi | epäilty; epäillyn | epäillyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | epäillyssä | epäillyissä |
| elatiivi | epäillystä | epäillyistä |
| illatiivi | epäiltyyn | epäiltyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | epäillyllä | epäillyillä |
| ablatiivi | epäillyltä | epäillyiltä |
| allatiivi | epäillylle | epäillyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | epäiltynä | epäiltyinä |
| translatiivi | epäillyksi | epäillyiksi |
| abessiivi | epäillyttä | epäillyittä |
| instruktiivi | – | epäillyin |
| komitatiivi | – | epäiltyine |