emäntä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- talon auktoriteettia nauttiva nainen
- isännän vaimo
- talon naispuolinen omistaja
- (puhekieltä) vaimo
- Pyydä emäntäsi mukaan.
- (vanhahtava) neito, nainen, naisenpuoli, naimaton tyttö (potentiaalinen emäntä taloon)
- Meillä on kylillä nättejä emäntiä.
- nainen, joka vastaa tapahtuman tai tilaisuuden hoitamisesta; majatalon, ravintolan tms. johtava nainen
- (koulun jms. keittolan) keittäjä, keittolan emäntä
- bordellin johtajatar
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈemænt̪æ/
- tavutus: e‧män‧tä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | emäntä | emännät |
| genetiivi | emännän | emäntien (emäntäin) |
| partitiivi | emäntää | emäntiä |
| akkusatiivi | emäntä; emännän |
emännät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | emännässä | emännissä |
| elatiivi | emännästä | emännistä |
| illatiivi | emäntään | emäntiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | emännällä | emännillä |
| ablatiivi | emännältä | emänniltä |
| allatiivi | emännälle | emännille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | emäntänä | emäntinä |
| translatiivi | emännäksi | emänniksi |
| abessiivi | emännättä | emännittä |
| instruktiivi | – | emännin |
| komitatiivi | – | emäntine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | emännä- | |
| vahva vartalo | emäntä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
7. keittiö
|
Ks. keittäjä |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: emännöidä
Yhdyssanat[muokkaa]
emännänjatke, emäntäväki, junaemäntä, kenttäemäntä, kämppäemäntä, laitosemäntä, laivaemäntä, lentoemäntä, maatilanemäntä, messuemäntä, myymäläemäntä, nuoriemäntä, perheenemäntä, pääemäntä, talonemäntä, vanhaemäntä, vuokraemäntä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- emäntä Kielitoimiston sanakirjassa