elektroni
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
elektroni (6)
- (fysiikka, kemia) negatiivisesti varautunut alkeishiukkanen; yksi leptoneista
- Elektronit muodostavat positiivisen ytimen kanssa atomeja.
- Elektronin poistuessa atomista tai liittyessä atomiin muodostuu ioneita.
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | elektroni | elektronit |
| genetiivi | elektronin | elektronien elektroneiden elektroneitten (elektronein) |
| partitiivi | elektronia | elektroneita elektroneja |
| akkusatiivi | elektroni; elektronin | elektronit |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | elektronissa | elektroneissa |
| elatiivi | elektronista | elektroneista |
| illatiivi | elektroniin | elektroneihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | elektronilla | elektroneilla |
| ablatiivi | elektronilta | elektroneilta |
| allatiivi | elektronille | elektroneille |
| Muut | ||
| essiivi | elektronina | elektroneina |
| translatiivi | elektroniksi | elektroneiksi |
| abessiivi | elektronitta | elektroneitta |
| instruktiivi | – | elektronein |
| komitatiivi | – | elektroneine- + omistusliite |