elektrolyytti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

elektrolyytti (5)

  1. (kemia) johteita jonkin verran huonommin sähköä johtavan elektrolyyttiluoksen osana käytetty, sula tai liukoinen aine

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈelekt̪roˌlyːt̪ːi/
  • tavutus: e‧lekt‧ro‧lyyt‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elektrolyytti elektrolyytit
genetiivi elektrolyytin elektrolyyttien
(elektrolyyttein)
partitiivi elektrolyyttiä elektrolyyttejä
akkusatiivi elektrolyytti;
elektrolyytin
elektrolyytit
sisäpaikallissijat
inessiivi elektrolyytissä elektrolyyteissä
elatiivi elektrolyytistä elektrolyyteistä
illatiivi elektrolyyttiin elektrolyytteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi elektrolyytillä elektrolyyteillä
ablatiivi elektrolyytiltä elektrolyyteiltä
allatiivi elektrolyytille elektrolyyteille
muut sijamuodot
essiivi elektrolyyttinä elektrolyytteinä
translatiivi elektrolyytiksi elektrolyyteiksi
abessiivi elektrolyytittä elektrolyyteittä
instruktiivi elektrolyytein
komitatiivi elektrolyytteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo elektrolyyti-
vahva vartalo elektrolyytti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

elektrolyyttikondensaattori, elektrolyyttiliuos

Aiheesta muualla[muokkaa]