elanto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

elanto (1-J)

  1. toimeentulo, elatus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈelɑnt̪o/
  • tavutus: e‧lan‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elanto elannot
genetiivi elannon elantojen
partitiivi elantoa elantoja
akkusatiivi elanto;
elannon
elannot
sisäpaikallissijat
inessiivi elannossa elannoissa
elatiivi elannosta elannoista
illatiivi elantoon elantoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi elannolla elannoilla
ablatiivi elannolta elannoilta
allatiivi elannolle elannoille
muut sijamuodot
essiivi elantona elantoina
translatiivi elannoksi elannoiksi
abessiivi elannotta elannoitta
instruktiivi elannoin
komitatiivi elantoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo elanno-
vahva vartalo elanto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]