eläkeikä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
eläkeikä (10)
- eläkkeeseen oikeuttava ikä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [ˈe̞læk̟e̞(ʔ)ˌik̟æ]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eläkeikä | eläkeiät |
genetiivi | eläkeiän | eläkeikien (eläkeikäin) |
partitiivi | eläkeikää | eläkeikiä |
akkusatiivi | eläkeikä; eläkeiän |
eläkeiät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eläkeiässä | eläkei’issä |
elatiivi | eläkeiästä | eläkei’istä |
illatiivi | eläkeikään | eläkeikiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eläkeiällä | eläkei’illä |
ablatiivi | eläkeiältä | eläkei’iltä |
allatiivi | eläkeiälle | eläkei’ille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eläkeikänä | eläkeikinä |
translatiivi | eläkeiäksi | eläkei’iksi |
abessiivi | eläkeiättä | eläkei’ittä |
instruktiivi | – | eläkei’in |
komitatiivi | – | eläkeikine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | eläkeiä- | |
vahva vartalo | eläkeikä- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. eläkkeeseen oikeuttava ikä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: eläkeikäinen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- eläkeikä Kielitoimiston sanakirjassa