ei

Katso myös: Ei

Suomi

[muokkaa] Interjektio

ei

1. kielteinen vastaus kysymykseen
2. mielipahaa tai epätoivottua asiaa ilmaiseva

   Voi ei! Auto hajosi!

[muokkaa] Käännökset

1. kielteinen vastaus kysymykseen

[muokkaa] Verbi

ei

1. kieltoverbi, jota käytetään muodostettaessa kieltolauseita

   Hän ei juokse.

   Älä puhu ruoka suussa!

   Oletko rikas? - En.

   Onko sinulla rahaa? - Ei.

[muokkaa] Taivutus

• Kongruoi lauseen subjektin kanssa ja taipuu persoonamuodoissa:

en, et, ei, emme, ette, eivät (indikatiivissa, konditionaalissa, potentiaalissa)

älä, älkää, älkäämme, älköön, älkööt (imperatiivissa)

ällös (optatiivissa, yks. 2. persoonassa; vanhahtava, runollinen)

[muokkaa] Etymologia

suomalaisugrilaisesta kieltoverbivartalosta *e-, sukua viron sanalle ei ja pohjoissaamen sanalle ii

[muokkaa] Käännökset

lauseen sisällön kieltävä

[muokkaa] Liittyvät sanat

• epä- (verbivartalo *e- + -pä)
• enää, kukaan, mikään, missään, koskaan, ikinä, ikänä, yhtään (näiden merkitys muuttuu sen mukaan, käytetäänkö näitä kieltoverbin kanssa)
• kyllä

[muokkaa] Latina

[muokkaa] Pronomini

eī m./f./n./mon.

1. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta is
2. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta is
3. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) yksikön feminiinin datiivimuoto sanasta ea
4. (demonstratiivinen, taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta id

[muokkaa] Norja

[muokkaa] Artikkeli

ei

1. epämääräinen artikkeli, ei suomenneta

[muokkaa] Liittyvät sanat

• en, et

[muokkaa] Romania

[muokkaa] Pronomini

ei m.

1. (persoonapronomini) he, ei käytetä, jos kyseessä tiedetään olevan vain naisia, vrt ele

[muokkaa] Viro

[muokkaa] Verbi

ei

1. taipumaton verbi joka vaatii seurakseen subjektin.

   mina ei — en; sina ei — et; tema ei — ei; meie ei — emme; teie ei — ette; nad ei — eivät.