ehta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ehta (9-F)

  1. (arkikieltä) aito, oikea
    Se on ehtaa tavaraa.
  2. koskematon (nainen)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈeht̪ɑ/
  • tavutus: eh‧ta

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ehta Kielitoimiston sanakirjassa