eeta

Wikisanakirjasta
Katso myös: eetä
Wikipedia
Katso artikkeli Eeta Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eeta (9)

  1. Kreikkalaisten aakkosten seitsemäs kirjain. Vastaava symboli Η tai η.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eeta eetat
genetiivi eetan eetojen
(eetain)
partitiivi eetaa eetoja
akkusatiivi eeta;
eetan
eetat
sisäpaikallissijat
inessiivi eetassa eetoissa
elatiivi eetasta eetoista
illatiivi eetaan eetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi eetalla eetoilla
ablatiivi eetalta eetoilta
allatiivi eetalle eetoille
muut sijamuodot
essiivi eetana eetoina
translatiivi eetaksi eetoiksi
abessiivi eetatta eetoitta
instruktiivi eetoin
komitatiivi eetoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo eeta-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

eeta

  1. (taivutusmuoto) yksikön abessiivi sanasta esi