duuma
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- Venäjän parlamentin alahuone
- Nikolai II joutui elokuussa 1905 taipumaan neuvoa-antavan edustuskokouksen, duuman, perustamiseen Venäjälle keisarikunnan Japanille kärsimän tappion vuoksi. (itsenaisyys100.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈduːmɑ/
- tavutus: duu‧ma
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | duuma | duumat |
genetiivi | duuman | duumien (duumain) |
partitiivi | duumaa | duumia |
akkusatiivi | duuma; duuman |
duumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | duumassa | duumissa |
elatiivi | duumasta | duumista |
illatiivi | duumaan | duumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | duumalla | duumilla |
ablatiivi | duumalta | duumilta |
allatiivi | duumalle | duumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | duumana | duumina |
translatiivi | duumaksi | duumiksi |
abessiivi | duumatta | duumitta |
instruktiivi | – | duumin |
komitatiivi | – | duumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | duuma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- duuma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10