drage

Norja

Substantiivi

drage dragen, drager, dragene

1. (mytologia) lohikäärme
2. leija

Tanska

Substantiivi

drage yl. (yks. määr. dragen[luo], mon. epämäär. drager [luo], mon. määr. dragerne [luo])

1. lohikäärme
2. leija

Verbi

drage

1. vetää
2. houkutella, vetää puoleensa

Taivutus

Persoonamuodot

muoto	aktiivi	passiivi
preesens	drager	drages
imperfekti	drog	droges
perfekti	har draget	har dragets
pluskvamperfekti	havde draget	havde dragets
imperatiivi	drag	–

Apuverbi

• have

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: drage
• passiivin infinitiivi: drages
• part. prees: dragende
• part. perf: yl. dragen, n. draget, määr./mon. dragne