donna
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
donna (10)
- (slangia) nainen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈdonːɑ/
- tavutus: don‧na
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | donna | donnat |
| genetiivi | donnan | donnien (donnain) |
| partitiivi | donnaa | donnia |
| akkusatiivi | donna; donnan |
donnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | donnassa | donnissa |
| elatiivi | donnasta | donnista |
| illatiivi | donnaan | donniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | donnalla | donnilla |
| ablatiivi | donnalta | donnilta |
| allatiivi | donnalle | donnille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | donnana | donnina |
| translatiivi | donnaksi | donniksi |
| abessiivi | donnatta | donnitta |
| instruktiivi | – | donnin |
| komitatiivi | – | donnine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | donna- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- donna Kielitoimiston sanakirjassa
Italia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- nainen
- vaimo
- (korttipeleissä) kuningatar
Ranska[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
donna
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä donner