dissidentti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dissidentti (5-C)[1]

  1. toisinajattelija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈdisːiˌdent̪ːi/
  • tavutus: dis‧si‧dent‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dissidentti dissidentit
genetiivi dissidentin dissidenttien
(dissidenttein)
partitiivi dissidenttiä dissidenttejä
akkusatiivi dissidentti;
dissidentin
dissidentit
sisäpaikallissijat
inessiivi dissidentissä dissidenteissä
elatiivi dissidentistä dissidenteistä
illatiivi dissidenttiin dissidentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi dissidentillä dissidenteillä
ablatiivi dissidentiltä dissidenteiltä
allatiivi dissidentille dissidenteille
muut sijamuodot
essiivi dissidenttinä dissidentteinä
translatiivi dissidentiksi dissidenteiksi
abessiivi dissidentittä dissidenteittä
instruktiivi dissidentein
komitatiivi dissidentteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo dissidenti-
vahva vartalo dissidentti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

latinan kielestä

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C