disgrace

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

disgrace (ei monikkoa)

  1. epäsuosio
  2. häväistys, häpäisy

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. disgraces
part. prees. disgracing
imp. & part. perf. disgraced

disgrace

  1. tehdä epäsuosituksi; saattaa epäsuosioon
  2. häväistä, olla häpeäksi