diplomaattisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

diplomaattisuus (40)

  1. se, että on diplomaattinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈdiploˌmɑːt̪ːisuːs/
  • tavutus: dip‧lo‧maat‧ti‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi diplomaattisuus diplomaattisuudet
genetiivi diplomaattisuuden diplomaattisuuksien
partitiivi diplomaattisuutta diplomaattisuuksia
akkusatiivi diplomaattisuus;
diplomaattisuuden
diplomaattisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi diplomaattisuudessa diplomaattisuuksissa
elatiivi diplomaattisuudesta diplomaattisuuksista
illatiivi diplomaattisuuteen diplomaattisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi diplomaattisuudella diplomaattisuuksilla
ablatiivi diplomaattisuudelta diplomaattisuuksilta
allatiivi diplomaattisuudelle diplomaattisuuksille
muut sijamuodot
essiivi diplomaattisuutena diplomaattisuuksina
translatiivi diplomaattisuudeksi diplomaattisuuksiksi
abessiivi diplomaattisuudetta diplomaattisuuksitta
instruktiivi diplomaattisuuksin
komitatiivi diplomaattisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo diplomaattisuude-
vahva vartalo diplomaattisuute-
konsonantti-
vartalo
diplomaattisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan diplomaattinen vartalosta diplomaattis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]