dico

Wikisanakirjasta

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dico (yksikön akkusatiivi dicon; monikko dici, monikon akkusatiivi dicin)

  1. sanominen, kertominen

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

dico

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dire

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

dīcō (III) (akt. prees. inf. dīcere, ind. perf. y. 1. p. dīxī, part. perf. dīctus) (taivutus[luo])

  1. puhua
    haec dixit in synagoga docens in Capharnaum
    Näin [Jeesus] puhui opettaessaan Kapernaumin synagogassa. – Joh. 6:59
  2. sanoa

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dico m. (monikko dicos[luo])

  1. (arkikieltä) sanakirja

Etymologia[muokkaa]

arkikielinen lyhennys, dictionnaire + -o

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=dico&oldid=4018821”