desibeli

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Desibeli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

desibeli (5)[1]

  1. äänenvoimakkuuden ja äänenpaineen logaritminen mittayksikkö, jossa 10 desibelin lisäys tarkoittaa kymmenkertaista äänenpainetta; lyhenne dB
  2. signaalivoimakkuuksien suhteiden yksikkö: esim. jännitteessä ja virrassa 20 dB tarkoittaa kymmenkertaista ja tehossa 10 dB tarkoittaa kymmenkertaista

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi desibeli desibelit
genetiivi desibelin desibelien
(desibelein)
partitiivi desibeliä desibelejä
akkusatiivi desibeli; desibelin desibelit
Sisäpaikallissijat
inessiivi desibelissä desibeleissä
elatiivi desibelistä desibeleistä
illatiivi desibeliin desibeleihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi desibelillä desibeleillä
ablatiivi desibeliltä desibeleiltä
allatiivi desibelille desibeleille
Muut
essiivi desibelinä desibeleinä
translatiivi desibeliksi desibeleiksi
abessiivi desibelittä desibeleittä
instruktiivi desibelein
komitatiivi desibeleine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista desi ja beli

Puhelimen keksijä Alexander Graham Bell teki omaa nimeään kantavan asteikon puhelimen kuuluvuudelle 1–10 beliä, jossa 1 tarkoittaa juuri kuultavissa olevaa ja 10 täydellistä kuuluvuutta. Myöhemmin täästä kehiteltiin asteikko, jossa on myös kymmenesosat, koska asteikko oli liian karkea ja tästä tuli alkuosa desi. Aluksi asteikolla mitattiin vain äänenvoimakkuutta, nykyään sillä mitataan myös signaali/kohina-suhdetta mm. televisioissa, radiossa ja muissa äänentoistolaitteissa.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5