degeneraatio

Suomi[muokkaa]

degeneraatio (3)

(biologia) populaation geeniperimän heikentyminen useamman sukupolven kuluessa erityisesti sisäsiittoisuudesta johtuen ja kun luonnonvalinta ei karsi heikkoja yksilöitä
Rotuhygienian synty liittyi degeneraation pelkoon.
(lääketiede) rappeutuminen, rappeuma
Kortikobasaalinen degeneraatio on tuntemattomasta syystä johtuva keskushermostoa laaja-alaisesti rappeuttava oireyhtymä.
(fysiikka) Määritelmä puuttuu.
Luettele niiden vetyatomin elektronitilojen kvanttilukuyhdistelmät, joissa energia on -0,85 eV. Kuinka suuri degeneraatio on tällä energialla? (Fysiikan peruskurssi osa II, 2. välikoe, TTY, 1999)
yhteiskunnan moraalinen rappio
Nuorison vahvuus tai heikkous nähtiin kansallisen elinvoiman tai degeneraation merkkeinä. (Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	degeneraatio	degeneraatiot
genetiivi	degeneraation	degeneraatioiden degeneraatioitten
partitiivi	degeneraatiota	degeneraatioita
akkusatiivi	degeneraatio; degeneraation	degeneraatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	degeneraatiossa	degeneraatioissa
elatiivi	degeneraatiosta	degeneraatioista
illatiivi	degeneraatioon	degeneraatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	degeneraatiolla	degeneraatioilla
ablatiivi	degeneraatiolta	degeneraatioilta
allatiivi	degeneraatiolle	degeneraatioille
muut sijamuodot
essiivi	degeneraationa	degeneraatioina
translatiivi	degeneraatioksi	degeneraatioiksi
abessiivi	degeneraatiotta	degeneraatioitta
instruktiivi	–	degeneraatioin
komitatiivi	–	degeneraatioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	degeneraatio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. geeniperimän rappeutuminen