coucher

Ranska

Substantiivi

coucher m. (monikko couchers)

1. nukkumaanmeno, maatameno
2. lasku (taivaankappaleista)

   coucher de soleil – auringonlasku

Verbi

coucher (1.) (taivutus)

1. levittää (maalia, voidetta tms.)
2. kaataa (makaavaan asentoon)

   Le vent couchait les arbres.

3. kallistua

   Le vaisseau s’est couché sur le flanc.

4. levittäytyä, olla makaavassa asennossa
5. asettaa makuulle, pistää nukkumaan
6. kaatua, kuolla (sodassa tai taistelussa)
7. nukkua, viettää yö, olla yötä

   Il coucha à l’hôtel.

8. kirjoittaa, panna paperille, lisätä (kirjalliseen muotoon, paperille, listaan)

   Il ne suffit pas de faire cette promesse verbalement, il faut la coucher par écrit.

9. prnl: se ~ mennä nukkumaan
10. prnl: se ~ laskea (taivaankappaleista)

    Le soleil se couchera bientôt.

11. maata jonkun kanssa, harrastaa seksiä