contento

Wikisanakirjasta
Katso myös: contentó, contentò

Espanja[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

contento m., contenta f. (monikko contentos m., contentas f.)

  1. tyytyväinen
    (estar) contento con algo (olla) tyytyväinen johonkin
    (estar) contento de algo (olla) tyytyväinen jostakin syystä

Verbi[muokkaa]

contento

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contentar

Italia[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

contento m., contenta f.[luo] (monikko contenti m.[luo], contente f.[luo])

  1. onnellinen
  2. tyytyväinen

Verbi[muokkaa]

contento

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contentare

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

contentō

  1. yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)
  2. yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)
  3. yksikön neutrin datiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)
  4. yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)

Verbi[muokkaa]

contentō

  1. yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)
  2. yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)
  3. yksikön neutrin datiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)
  4. yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)

Portugali[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

contento m. (ei monikkoa)

  1. tyytyväisyys

Verbi[muokkaa]

contento

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä contentar