colle

Ranska

Substantiivi

colle f. (monikko colles)

1. liima, liisteri
2. suullinen tentti CPGE:ssa, (kuvaannollisesti) vaikea kysymys

Verbi

colle

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä coller
2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä coller
3. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä coller
4. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä coller
5. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä coller