carica
Italia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
carica f. (monikko cariche [luo])
- asema, vastuu
- veto (mekanismissa)
- Il mio orologio ha finito la carica. – Kellostani loppui veto.
- (fysiikka) varaus
- la carica elettrica – sähkövaraus
- rynnäkkö
- la carica della cavalleria – ratsuväen rynnäkkö
Verbi[muokkaa]
carica
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä caricare
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä caricare
Kroaatti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
cȁrica f.
Taivutus[muokkaa]
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | carica | carice |
| genetiivi | carice | carica |
| datiivi-lokatiivi | carici | caricama |
| akkusatiivi | caricu | carice |
| vokatiivi | carice | carice |
| instrumentaali | caricom | caricama |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- cȁrica Hrvatski jezični portal
Serbia[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
cȁrica f. (kyrillinen царица)
Sloveeni[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
carica f.