bifurkaatio

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

bifurkaatio (3)

  1. (maantiede) kahtaannejuoksu, veden laskeminen, esim. järvestä, kahteen eri paikkaan

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi bifurkaatio bifurkaatiot
genetiivi bifurkaation bifurkaatioiden
bifurkaatioitten
(bifurkaatioin)
partitiivi bifurkaatiota bifurkaatioita
akkusatiivi bifurkaatio; bifurkaation bifurkaatiot
Sisäpaikallissijat
inessiivi bifurkaatiossa bifurkaatioissa
elatiivi bifurkaatiosta bifurkaatioista
illatiivi bifurkaatioon bifurkaatioihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi bifurkaatiolla bifurkaatioilla
ablatiivi bifurkaatiolta bifurkaatioilta
allatiivi bifurkaatiolle bifurkaatioille
Muut
essiivi bifurkaationa bifurkaatioina
translatiivi bifurkaatioksi bifurkaatioiksi
abessiivi bifurkaatiotta bifurkaatioitta
instruktiivi bifurkaatioin
komitatiivi bifurkaatioine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]