bööna
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
bööna (9)
- (slangia) nainen
- Moniako böönoja aiot kahmia itsesi pauloihin? Tämä oli jo 8.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /bøːnα/
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | bööna | böönat |
genetiivi | böönan | böönojen (böönain) |
partitiivi | böönaa | böönoja |
akkusatiivi | bööna; böönan |
böönat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | böönassa | böönoissa |
elatiivi | böönasta | böönoista |
illatiivi | böönaan | böönoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | böönalla | böönoilla |
ablatiivi | böönalta | böönoilta |
allatiivi | böönalle | böönoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | böönana | böönoina |
translatiivi | böönaksi | böönoiksi |
abessiivi | böönatta | böönoitta |
instruktiivi | – | böönoin |
komitatiivi | – | böönoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | bööna- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Tukholman koululaislangin[1] böna
Liittyvät sanat[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Heikki Paunonen: "Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä", Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 29. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.