bööna

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

bööna (9)

  1. (slangia) nainen
    Moniako böönoja aiot kahmia itsesi pauloihin? Tämä oli jo 8.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /bøːnα/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi bööna böönat
genetiivi böönan böönojen
(böönain)
partitiivi böönaa böönoja
akkusatiivi bööna;
böönan
böönat
sisäpaikallissijat
inessiivi böönassa böönoissa
elatiivi böönasta böönoista
illatiivi böönaan böönoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi böönalla böönoilla
ablatiivi böönalta böönoilta
allatiivi böönalle böönoille
muut sijamuodot
essiivi böönana böönoina
translatiivi böönaksi böönoiksi
abessiivi böönatta böönoitta
instruktiivi böönoin
komitatiivi böönoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo bööna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Tukholman koululaislangin[1] böna

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Heikki Paunonen: "Stadin slangi historiallisena, kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä", Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 29. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.