autokratia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

autokratia (12)

  1. hallintomuoto, jossa yhdellä henkilöllä on rajaton valta, yksinvalta, yksinvaltius

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi autokratia autokratiat
genetiivi autokratian autokratioiden
autokratioitten
(autokratiain)
partitiivi autokratiaa autokratioita
akkusatiivi autokratia;
autokratian
autokratiat
sisäpaikallissijat
inessiivi autokratiassa autokratioissa
elatiivi autokratiasta autokratioista
illatiivi autokratiaan autokratioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi autokratialla autokratioilla
ablatiivi autokratialta autokratioilta
allatiivi autokratialle autokratioille
muut sijamuodot
essiivi autokratiana autokratioina
translatiivi autokratiaksi autokratioiksi
abessiivi autokratiatta autokratioitta
instruktiivi autokratioin
komitatiivi autokratioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo autokratia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

auto- + -kratia

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]