attribuutti

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

attribuutti (5-C)

  1. määrite, ominaisuus
  2. (kielitiede) substantiivin välitön määre
    Lauseessa ”Punainen talo on mäentörmässä”, ’punainen’ on ’talo’-sanan attribuutti.
    Suomen kielessä attribuutti sijoittuu ennen pääsanaansa.
  3. (tietotekniikka) SGML- ja XML-kielten elementtiin kuuluva nimetty lisämääre
    XHTML 1.0:ssa useimmat elementit tukevat yleisiä TITLE-, STYLE-, ID- ja CLASS-attribuutteja.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑt̪riˌbuːt̪ːi/
  • Tämän vierassanan kaksoisklusiili ääntyy fonotaktisista syistä yksinäisäänteenä: [atri‑].VISK 8§

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi atribuutti atribuutit
genetiivi atribuutin atribuuttien
(atribuuttein)
partitiivi atribuuttia atribuutteja
akkusatiivi atribuutti; atribuutin atribuutit
Sisäpaikallissijat
inessiivi atribuutissa atribuuteissa
elatiivi atribuutista atribuuteista
illatiivi atribuuttiin atribuutteihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi atribuutilla atribuuteilla
ablatiivi atribuutilta atribuuteilta
allatiivi atribuutille atribuuteille
Muut
essiivi atribuuttina atribuutteina
translatiivi atribuutiksi atribuuteiksi
abessiivi atribuutitta atribuuteitta
instruktiivi atribuutein
komitatiivi atribuutteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]