asunnoton

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

asunnoton (34-C) (ei vertailuasteita)

  1. sellainen, jolla ei ole asuntoa
    Asunnottomat kulkijat majailivat sillan alla.

Etymologia[muokkaa]

sanan asunto vartalosta asunno- ja takaliitteestä -ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

asunnoton (34-C)[1]

  1. henkilö, jolla ei ole asuntoa
    Suurkaupungeissa on paljon asunnottomia.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi asunnoton asunnottomat
genetiivi asunnottoman asunnottomien
(asunnotonten)
partitiivi asunnotonta asunnottomia
akkusatiivi asunnoton; asunnottoman asunnottomat
Sisäpaikallissijat
inessiivi asunnottomassa asunnottomissa
elatiivi asunnottomasta asunnottomista
illatiivi asunnottomaan asunnottomiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi asunnottomalla asunnottomilla
ablatiivi asunnottomalta asunnottomilta
allatiivi asunnottomalle asunnottomille
Muut
essiivi asunnottomana asunnottomina
translatiivi asunnottomaksi asunnottomiksi
abessiivi asunnottomatta asunnottomitta
instruktiivi asunnottomin
komitatiivi asunnottomine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 34-C